Kaksitoista tärkeintä tapahtumaa

Penna med Ericssons och Nokias logotyper
Kaksitoista virstanpylvästä Lars Magnus Ericssonin vuonna 1876 perustaman yhtiön taipaleella.

1. Lars Magnus Ericsson rakentaa vuoden 1880 lopussa oman puhelinversionsa, jossa on spiraalimikrofoni. Se menestyy nopeasti Gävlessä, Bergenissä ja muissa kaupungeissa ja saa hänet vakuuttuneeksi, että kannattaa jättää monitoimisuus ja keskittyä puhelinalaan.

2. Lars Magnus Ericsson päättää panostaa Ruotsin ulkopuoliseen maailmaan. Asia ajankohtaistuu, kun lennätinlaitos Kungliga Telegrafverket aloittaa oman telelaitteistotuotantonsa vuonna 1891, ja kiireelliseksi asia tulee, kun vanhan yhteistyökumppanin Henrik Thore Cedergrenin johtama Tukholman puhelinyhtiö Stockholms Allmänna Telefon AB tekee saman vuonna 1896. Yhtäkkiä Ruotsi on Lars Magnukselta suljettu markkina-alue.

Tässä vaiheessa Lars Magnus valmistelee muuttoa Pietariin ja ostaa sieltä tontin, jolle hän rakentaa suurtehtaan. Hän lähettää myyntimiehiä seikkailumatkoille eri puolille maailmaa.

3. Lars Magnus valloittaa Ruotsin takaisin yrityksen ”kotimaana”. Taustalla ovat Moskovan ja Varsovan puhelintoiminnan toimiluvat, jotka Cedergren voittaa marraskuussa 1900. Tosiasioiden edessä Cedergren toteaa, ettei hänen oma tehtaansa selviä toimituksista. Lars Magnus tekee tehtaasta tarjouksen, ja siten hänellä on jälleen Ruotsissa jalansija toimintaan.

4. Koko 1900-luvun ajan LM Ericsson yhtiön ja Ruotsin telelaitoksen suhde on kuin kahden kilpailevan sisaruksen välit. Ratkaiseva tapahtuma on se, kun toisen pääomistajan edustaja Marcus Wallenberg puuttuu syyskuussa 1969 telelaitoksen aloitteesta asiaan ja panee vireille Ellemtel-digitaalikeskuksen kehittämisyhteistyön. Kun tavoitteena näin on löytää ratkaisu, jota voitaisiin käyttää hyvinkin erilaisiin tarkoituksiin, syntyy menestystuote AXE-puhelinkeskusjärjestelmä.

5. Vuosina 1969–1981 pohjoismaiset telelaitokset kehittävät yhteispohjoismaisen NMT-matkapuhelinjärjestelmän (Nordisk Mobiltelefon). Järjestelmäarkkitehtuuri on alalla ylivoimaisesti paras, tekniikka on hyvin ”älykästä” ja verkkovierailutoiminto eli roaming on maailmassa ainutlaatuinen. NMT luo nykyisen matkapuhelinliikenteen perustan – mutta LM Ericsson on vähällä pudota junasta. Yhtiö lähtee sopeuttamaan AXE-digitaalikeskusjärjestelmää NMT:hen vasta sen jälkeen, kun asiakas on raahannut yhtiön alttarille.

6. Tässä vaiheessa Åke Lundqvist panee toimeksi. Ensin konseptina on, että SRA (Svenska Radio Aktiebolaget) ja LM Ericsson alkavat myydä yhdessä kokonaisia matkapuhelinjärjestelmiä, joiden ytimen muodostaa AXE. Ratkaiseva on vuonna 1981 pidetty tilaisuus, jossa hän kirjaimellisesti iskee nyrkkiä pöytään vieraillessaan Hollannin telelaitoksessa ja saa asiakkaan vakuuttuneeksi kaupan mielekkyydestä.

7. Seuraava asia on Åke Lundqvistin tammikuussa 1982 konsernijohdon tahdon vastaisesti tekemä päätös, että SRA alkaa yrittää myydä matkapuhelinjärjestelmiä USA:han. SRA opettelee ennätysajassa yhdysvaltalaisen AMPS-matkapuhelinstandardin, sopeuttaa laitteistonsa siihen ja saa haltuunsa 30 prosenttia Yhdysvaltain markkinoista.

Ericssonin teknologiajohtaja Jan Uddenfeldt oikealla sekä hänen työryhmänsä ennen Pariisissa tehtyjä GSM-testejä. Vasemmalta Ralph Löfdahl, Gustav Brismark, Jan-Erik Stjernvall, Sven Ekemark, Torbjörn Mattsson, Krister Raith, Leif Bertholdson, Gunnar Bäckström ja Per Vollmer.

8. Seuraava virstanpylväs ovat testit, jotka Groupe Spécial Mobile teettää Pariisissa vuodenvaihteessa 1986–1987, ennen kuin päätöstä eurooppalaisesta 2G-standardista GSM:stä on vielä tehty. Lyhyesti sanoen Pohjola voittaa saksalais-ranskalaiset kilpailijansa, ja paljolti johtuen siitä järjestelmäajattelusta, joka on siirrettävissä NMT:stä. LM Ericssonilla ja Nokialla on tämä ”geeneissään, ja niistä tulee järjestelmä- ja puhelintoimittajien alalla suuret 2G-voittajat.

9. Kaksitoista vuotta myöhemmin, 29. tammikuuta 1998, Ericssonin teknologiajohtaja Jan Uddenfeldt voittaa yhdessä Nokian teknisen johtajan Yrjö Neuvon kanssa standarditaistelun 3G:stä. Myös tämä ratkaistaan Pariisissa, myrskyisässä kokouksessa, jossa Uddenfeldt ja Neuvo saavat suuren enemmistön maailman teleoperaattoreista vakuuttuneiksi WCDMA-konseptistaan, joka on jatkokehitelmä GSM:stä.

10. 3G-hysteria heti vuosituhannen vaihteen jälkeen on ajamaisillaan suuria osia televiestintäteollisuudesta turmioon. Ericsson pelastetaan ruotsalaisten pääomistajien yhteispanoksen johdolla osakkeiden uusmerkinnällä kesällä 2002.

11. Carl-Henric Svanbergin aloittaessa toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä konsernin valtarakenne alkaa muuttua. Svanberg tekee lopun ”läänitysjärjestelmästä”, keskittää prosessit ja panee alulle kulttuurivallankumouksen, jonka tavoitteena on saada kaikki työntekijät osallisiksi strategiatyöhön. Ensimmäisessä hallituksen kokouksessaan hän suorastaan uhkaa irtisanomisilla osana suurta säästöpakettia. Tämä luo perustan kannattavuudelle, jollaista Ericsson ei ole koskaan aiemmin kokenut.

12. Marraskuussa 2007 ratkaistaan neljäs standardisota, kohteena 4G, kun yhdysvaltalainen operaattorijätti Verizon hylkää kilpailevan juonteen ja valitsee Ericssonin konseptin nimeltä Long Term Evolution eli LTE. Näin avautuu ensi kerran historiassa tie yhteiselle maailmanstandardille.

Storkamp Media
20 vuotta


Uranuurtajat

Elää ja johtaa

Johtajan valitseminen

Miten muuttaa maailmaa

Pankin salaisuus

Suomalaisuus – ruotsalaisuus

Voimaa valjastamassa

Toffe ja hänen ystävänsä

 
 
Kohtaaminen
Loistava historia
Det gömda berget
Nordisk kust
Istid
Långtidsfrisk
Suomi-Ruotsi johtamismaaottelu. Puheenvuoroja yrityskulttuurien eroista
Att välja ledare
Planera dig fri
Voimaa valjastamassa
Leva, leda
Ihmisen kokoinen
Respekt
Toffe och hans vänner
Den lyckliga nationen
Att förändra världen
Kotiseuturakas maailmanmatkaaja
RUOTSI:
Storkamp Media Ab
Solsa 418 Charlottendal, 149 91 Nynäshamn
puh 070-2668748
Sähköposti: storkamp@storkamp.com
SUOMI:
Storkamp Media Ab
Litensvägen 143, 68570 Luoto
puh 050-3792997