 | |  Etusivu | | Yrityksestä | | På svenska |
Kirja kutsuu lukijan matkalle ajassa ja tilassa Pohjolan rannikkomaisemiin, Merenkurkusta Grönlantiin, mullistavalta 900-luvulta yhtä mullistavalle 1900-luvulle. Kirjassa muovautuu kudos lähtökohtana neljätoista pohjoismaista puuvenetyyppiä, jossa ihmiset kohtaavat meren, dramaattisia sodan ja rauhanajan sattumuksia, satuja ja tarinoita, hirviöitä ja peikkoja.
Paholaisen kita Olaus Magnuksen mukaan.
Kirja ”Pohjolan rannoilta. Ihmisiä ja veneitä Merenkurkusta Grönlantiin” on tulosta matkalta pitkin rannikoita alkaen Merenkurkusta Grönlantiin kesällä 1998. Lähtökohtana oli neljätoista Tukholman merihistoriallisen museon näyttelyssä Pohjolan ihmisiä ja veneitä samana vuonna esitellyt neljätoista venettä. Ne olivat tyypiltään erilaisia ja peräisin eri puolilta Pohjolaa.
”Tarkoituksena on ollut kuvata rannikon ihmisiä ja heidän elämäänsä, kohdata ihmisiä, jotka kuuluvat yhteen rannikon veneiden kanssa. Halusin tietoa veneiden käytöstä. Ja halusin kuulla rannikon asukkaiden ponnisteluista ja kokemuksista merellä – ja kaikista heidän siellä tapaamistaan todellisista ja taruolennoista”, kirjoittaa Svenolof Karlsson kirjan johdannossa.
Hän sai oppia, että joitakin venetyypeistä oli tässä vaiheessa ainoastaan museoissa. Joissakin tapauksissa satavuotiset veneperinteet olivat hävinneet lyhyessä ajassa. Silti monia venetyypeistä käytettiin edelleen, usein huviveneinä. Uusi rannikkolaisten polvi oli varttunut ja ottanut haltuunsa esi-isiensä venemallit – ei kunnioituksesta veneiden museoarvoa kohtaan vaan niiden merikelpoisuuden vuoksi.
”Yhä uudelleen olen myös oppinut, että meri on rajaton. Meriä on kuljettu niiden rikkauksien vuoksi, pyytämään kalaa, lintuja, hylkeitä ja valaita. Mutta meri on myös ollut rannikon asukkaiden tie myymään tai ostamaan erilaista tavaraa, hakemaan työtä tai asuinsijaa. Joskus he ovat matkanneet sotimaan rannikkonaapureitaan vastaan, joskus seikkailun vuoksi. Meren kulkuneuvot ovat yhdistäneet Pohjolan ihmisiä ja luoneet yhtenäisen alueen.”
Suomessa kirjaa myy muun muassa Pohjola-Norden. Yksittäiskappaleita on varastossa edelleenkin, ja niitä voi tilata osoitteesta storkamp@storkamp.com. Kirjan ruotsinkielinen versio oli Ruotsin Norden-yhdistyksen vuosikirja vuonna 1998, ja sen tuotti Globograf-kustantamo.
Kirjan kannessa on kuvattuna Albert Edelfeltin maalaus ”Lapsen ruumissaatto” vuodelta 1879.
Neljätoista venettä, neljätoista lukua
Kirjassa esitellyt neljätoista Pohjolan rannikkoseutua ja neljätoista venetyyppiä ovat seuraavat:
- Kivien maa – Merenkurkku (hyljevene)
- Saarten valtakunta – Ahvenanmaa (ahvenanmaalainen verkkovene)
- 24 000 saarta – Tukholma (suurvene)
- Havupuurannikko – Suomenlahti (uusmaalainen verkkovene)
- Avoin rannikko – Gotlanti (kolmimiehinen)
- Kalliosaari – Bornholm (Bornholmin jolla)
- Rautarannikko – Jyllanti (Klitmøllin jolla)
- Graniittirannikko – Bohusin lääni (Bohusin jolla)
- Harmaakivirannikko – Sörlandet (kuusiairoinen)
- Vuonojen maa – Vestlandet (oselver)
- Kurimusten saaret – Nordlandet (Nordlandin vene)
- Vahvojen virtojen rannikko – Färsaaret (färsaarelainen soutuvene)
- Tulivuorten maa – Islanti (kuudensoudettava)
- Jään maa – Grönlanti (umjakki)
Elää ja johtaaJohtajan valitseminenMiten muuttaa maailmaaPankin salaisuusSuomalaisuus – ruotsalaisuusVoimaa valjastamassaToffe ja hänen ystävänsä
