Uranuurtajat

Kertomus nykyajan matkapuhelinviestinnästä ja sen rakentajista

NMT-ryhmän kutsuvieraat ikimuistoisella veneretkellä Thamesjoella

Kuka keksi nykyaikaisen matkapuhelinviestinnän? Miten eri tekniikkasukupolvet kehittyivät? Mitä se on merkinnyt tavallisille ihmisille?

Svenolof Karlssonin Pionjärerna (suom. uranuurtajat) on ensimmäinen juuri tästä nimenomaisesta lähtökohdasta ponnistava teos. Teos keskittyy neljännesvuosisadan jaksoon vuosille 1977-2002. Lukija pääsee seuraamaan, miten Pohjoismaiden telelaitosten insinöörit kehittivät NMT-matkapuhelinjärjestelmän ja miten he myöhemmin GSM-kehitystyössä ottivat komennon haltuunsa.

Teoksen jälkiosa kuvaa monin yksityiskohdin Ruotsin Televerketin ja Suomen Telecom Finlandin väen uraauurtavaa työtä Baltiassa, Venäjällä ja Turkissa.
Teoksen toinen juonne kertoo, miten Teliasta ja Sonerasta tuli TeliaSonera. Millaista omistajapeliä siinä käytiin?

”Koska sain toimeksiannon suoraan TeliaSoneralta, pääsin käsiksi kaikkiin tietoihin. Olen muun muassa haastatellut monia Telian ja Soneran aiempia johtajia ja myös pääomistajien edustajia. Haastattelut paljastivat monia dramaattisia vaiheita, jotka olivat aiemmin vain hyvin pienen piirin tiedossa”, Svenolof Karlsson sanoo.

Alla Svenolofin oma johdanto teokseen. Teos on luettavissa osoitteessa tästä. (Valitettavasti vain ruotsiksi ja englanniksi)

”… syvällisesti perehtynyt ja runsassisältöinen kirja pohjoismaisen matkaviestinnän kehityksestä ja voittokulun alkuvaiheista maailmalla.”
(Kaianders Semplerin kirjaesittelystä Ny teknik -lehdessä 20/2011)

”…ansiokasta nostaa esiin yksittäiset henkilöt ja tapahtumat, joilla on ollut ratkaiseva vaikutus matkaviestinnän kehitykseen.”
(Janne Salonen Forum för ekonomi och teknik –lehdessä, 6/2011)



Kehuilla katetta

Millään televiestinnän yrityksellä ei ole yhtä paljon katetta kehuille kuin TeliaSoneralla.

Yrityksen juuret ulottuvat aikaan, jolloin Suomi ja Ruotsi olivat samaa valtakuntaa, vuoteen 1796, kun Ruotsin Grisslehamnin ja Ahvenanmaan Eckerön välille avattiin optinen lennätinlinja. Silloin se oli kotimaan viestintäliikennettä, nykyään ulkomaan linja.

Abraham Niclas Edelcrantz

Sen kehitti turkulaissyntyinen Abraham Niclas Edelcrantz (1754–1821), joka oli luonnontieteen ja kirjallisuushistorian dosentti Åbo Akademissa. Lennätin koostui kymmenestä alaslaskettavasta luukusta, joista jokainen oli joko ’näkyvissä’ tai ’näkymättömissä’. Järjestelmää on verrattu nykyajan tietokonekieleen sen ykkösine ja nollineen.

Sähkölennätin otettiin käyttöön v. 1853 Ruotsissa ja v. 1855 Suomessa. Joulukuussa 1877 Tukholmassa ja Helsingissä avattiin ensimmäiset kiinteät puhelinliittymät. Näissä kaupungeissa oli jo v. 1885 eniten puhelimia maailmassa suhteessa väestöön.

Alfred Rosling Bennett
Englantilainen Alfred Rosling Bennett vieraili 1890-luvun alussa useissa Euroopan maissa tutkimassa erilaisia puhelinjärjestelmiä. Hän suhtautui kriittisesti kotimaansa korkeiden puhelintariffien politiikkaan. Puhelimen merkitys yhteiskunnalle olisi suurimmillaan, jos se Pohjoismaiden tapaan tuotaisiin mahdollisimman monien saataville mahdollisimman yksinkertaisesti ja edullisesti.

The Telephone Systems of the Continent of Europe -kirjassaan hän kirjoitti v. 1895 näin:

”Skandinaavisessa veressä tuntuu olevan jotain, jonka ansiosta puhelimien omistaminen lisää olennaisesti niiden omistajien onnea. Missä kaksi tai kolme ruotsalaista, norjalaista, tanskalaista tai suomalaista kohtaavat, he alkavat väistämättä heti rakentaa kirkkoa, koulua ja puhelinvaihdetta. Mikä muu elämässä onkaan omistamisen arvoista, se joutuu toiselle sijalle.”

Sata vuotta myöhemmin

GSM-ryhmä retkellä Helsingissä pidetyn kokouksen aikana.

Täsmälleen sata vuotta myöhemmin Suomi ja Ruotsi olivat maailman johtavia matkapuhelinviestinnän maita – sekä kehittäjinä että käyttäjinä.

Perusta luotiin Pohjoismaiden kokouksessa Norjan Lofoottien Kabelvågissa kauniina kesäpäivänä juhannusviikolla 1969, kun Ruotsin telelaitoksen radiojohtaja Carl-Gösta Åsdal ehdotti, että Pohjoismaiden telelaitokset tutkisivat mahdollisuuksia yhteisen matkapuhelinjärjestelmän laatimiseen.

Kaksitoista vuotta myöhemmin, v. 1981, markkinoille tuotiin NMT eli Nordisk Mobiltelefon. Järjestelmä oli kehitetty aidossa yhteistyössä täsmälleen Alfred Rosling Bennetin kuvaamien lähtökohtien pohjalta.

Nykyään tiedämme, että NMT:stä tuli edeltäjä GSM:lle eli v. 1991 markkinoille tuotuun digitaalistandardiin, johon 80 % nykypäivän matkaviestinnästä perustuu.

Tässä teoksessa kuvataan pohjoismaisten telelaitosten uraauurtavaa työtä – ensin tekniikassa joka loi pohjaa myöhemmälle kehitykselle, sittemmin tiennäyttäjän roolissa niiden käynnistäessä ja johtaessa televiestinnän rakentamista kotimaidensa ulkopuolisilla markkinoilla.

Teos kuvaa rinnan myös televiestinnän vapauttamisen dramaattisia vaiheita, kun telelaitokset yhtiöitettiin ja yksityistettiin ja kun pohjoismaiset kollegat ymmärsivät, että heidän odotettiin sen jälkeen kilpailevan toisiaan vastaan. Monenlaiset voimat nousivat tässä prosessissa pintaan, ystävistä tuli vihollisia ja vihollisista ystäviä, miljardit pyörivät, poliitikkoja kaatui.

Matkan varrella Ruotsin Televerketistä tuli Telia, Tele Finlandista Sonera, ja Teliasta ja Sonerasta TeliaSonera.

Viisitoista hyvää vuotta

Uranuurtajat

Elää ja johtaa

Johtajan valitseminen

Miten muuttaa maailmaa

Pankin salaisuus

Suomalaisuus – ruotsalaisuus

Voimaa valjastamassa

Toffe ja hänen ystävänsä

 
 
Kohtaaminen
Loistava historia
Det gömda berget
Nordisk kust
Istid
Långtidsfrisk
Suomi-Ruotsi johtamismaaottelu. Puheenvuoroja yrityskulttuurien eroista
Att välja ledare
Planera dig fri
Voimaa valjastamassa
Leva, leda
Ihmisen kokoinen
Respekt
Toffe och hans vänner
Den lyckliga nationen
Att förändra världen
Kotiseuturakas maailmanmatkaaja
RUOTSI:
Storkamp Media Ab
Solsa 418 Charlottendal, 149 91 Nynäshamn
puh 070-2668748
Sähköposti: storkamp@storkamp.com
SUOMI:
Storkamp Media Ab
Litensvägen 143, 68570 Luoto
puh 050-3792997